Vau. Päätin elvyttää tämän rakkaan blogini, joka on vain kerännyt pölyä kohta melkein vuoden. Viimeksi kirjoitin tänne joulukuussa 2008.

Poistin joka ikisen vanhan kirjoituksen. Kaikki olivat turhanpäiväisiä [ei sillä, että nytkään mitään sen kummoisempaa olisi luvassa]. En jaksanut katsella niitä täällä. Vaikka toki tallensin ne kaikki kommentteineen koneelleni. Niiden kokonaan poistaminenhan olisi ollut melkein sama kuin päiväkirjan pois heittäminen! Ei sellaista vain voi tehdä.

Aloittakaamme siis puhtaalta pöydältä.

Elämä voi olla festivaalia. Ei välttämättä läheskään aina juhlahumua ja serpentiiniä, vaan usein jotain täysin muuta. Yhtään ei saisi tätä festivaalia kuitenkaan lähteä vähättelemään, se kun osaa kerta toisensa jälkeen yllättää mitä ihmeellisimmillä tavoilla.

Rakastan sarjakuvablogeja, ja ensin aioinkin perustaa sellaisen. Sitten kuitenkin tajusin, että miksi ihmeessä tekisin niin? Olen yksinkertaisen laiska ja hidas sarjakuvan suhteen, ei siitä siis mitään olisi tullut, vaikka kuinka kunnianhimoisesti olisinkin yrittänyt lähteä ruutujen kanssa painimaan.

Mutta miksi blogin pitäisi keskittyä vain sarjakuvaan tai kirjoituksiin tai pitsinnypläykseen? Miksei se voisi käsitellä kaikkea yhtäaikaa? Tykkään piirtää, valokuvata, kirjoittaa ja vaikka mitä muutakin. Siinäpä soma yhdistelmä.

Tästä lähtee siis Festivaalin elvytysprojekti. Wish me luck!

Ja koska olen itserakas, tuossapa omakuvani, tehty äsken katsellessani telkkarista jotain amerikkalaista komediasarjaa. Skanneri pisti sen vinoon ja kiusasi muutenkin. Tulette oppimaan, että skanneri on suurimpia vihollisiani. Heti herätyskellon jälkeen.